edustajat valehtelevat Suur-Suomi ja Karjala takaisin asiassa 1992 vuotta koskien
https://aluepalautus.blogspot.com
Suur-Suomi r.y.
pj. Seppo Lehto
33820 Tampere
e-mail: suursuomi(at)gmail.com
puh: 044-3380291
OIKAISU JULKISUUDESSA LIIKKUNEISIIN "SUUR-SUOMI"-väitteisiin
kytkettynä Karjala takaisin tilanteeseen 1992 alkutalvesta
Lehdistötiedote 5.9.2007 Tampereella koskien vuoden 1992 Karjala
takaisin Suomelle tilannetta
Suur-Suomi ry pj. S. Lehto: Mauno Koivisto, Paavo Väyrynen ja Ryssän
edustajat mm. Andrei Fjodorov valehtelevat Suur-Suomi ja Karjala
takaisin asiassa 1992 vuotta koskien
Suur-Suomi r.y. rekisteröitiin vasta 23.3.1993. Sitä ennen Suur-Suomi
r.y. oli vireillä Suomi vapaaksi Venäjän miehityksestä ja Uusi Suomi
nimillä, joista uusi suomi sanaan liittyi nimieste ja Suomi vapaaksi
Venäjän miehityksestä ei yhdistysrekisteri suostunut rekisteröimään
Ulkoministeriön vaatimuksesta. Suur-Suomi sensijaan kelpasi oikein
hyvin UM:lle;)
Seppo Lehto jätti miehitettyjä alueita koskevan eri
yksityishenkilöiden kanssa yhteistyössä kerätyn aluepalautusadressin
silloiselle presidentti Mauno Koivistolle kevättalvella 1992 ja
julkaisi aiheesta lehdistötiedotteen miehittäjä-Ryssän hallinnoimia
suomalaisia tiedotusvälineitä myöden faxilla.
Faxin ja kirjeen saatekommentteineen aluepalautuksista saivat ko.
yhdistyksen nimirekisteröinnin eri vaiheista niin eri tiedotusvälineet
vaihe vaiheelta kuin miehittäjä-Ryssän lähetystö Juri "Komisssarov"
Derjabinia myöden.
Asiasta uutisoivat myös Karjala-lehti kevättalvella 1992 ja Hervannan
Sanomat jo syksyllä 1991. Asiaan liittyi myös ulkoministeri Paavo
Väyrysen toikkarointi aluepalautusta jarrutellen eri
lehtikirjoituksissa ja poliittisissa tilaisuuksissa joissa hän kilpaa
lauloi demarien pertti paasion ja mauno koiviston kanssa sitä että
"Suomi ei tarvitse lisäalueita, Meillä on jo tarpeeksi maata, Suomi ei
voi esiintyä haaskalintuna Neuvostoliiton haaskalla" jne vastaavien
ilmausten kera.
Suomi-Venäjä-sopimuksen alla helmikuussa 1992 Seppo Lehto järjesti
mielenosoituksen Eduskuntatalon portailla yhteistyössä erilaisten
aluepalautusjärjestöjen mm. Tarton rauha-liikkeen kanssa ( Paikalla
mm. Martti Siirala, Erkki Sinkko, Tampereen Karjala Seuran ja Tampeeen
Koivisto seuran jäseniä ).
Uutisoimassa ja seuraamassa paikalla oli mm. uuden Venäjän
tiedotusvälineitä kuvaamassa aluepalautusvaatimuksiamme. Sanominen oli
senverran laadukasta että mm. Pertti Paasio oli lentää naamalleen ko.
eduskuntatalon portailla ohittaessaan mielenosoittajia
aluepalautusvaatimusten kaikuessa ilmassa Seppo Lehdon ollessa
äänessä.
Sympatiaa ei "pertti papa paasiolle" herunut edes muilta
kansanedustajilta jotka vain naureskelivat avoimesti bussissa ja
ulkopuolella änkyttäneen pertti paasion liki rähmälleen menon johdosta
eduskuntatalon luona bussiin kiirehtimiskompurointia.
Ko. bussi oli viemässä heitä paikalla olleen kansanedustaja Vesa
Laukkasen mukaan eduskunnan vuoden avajaisten jumalanpalvelukseen.
Ajankohta oli muistaakseni 6 tai 7.2.1992.
Suur-Suomi r.y:n pj. Seppo Lehto
PS: ex-presidentti jäivät kiinni "ettei ole Karjalaa tarjottu"
valheistaan kuin Jeesuksen opetuslapsi Pietari ennen kuin kukko
kolmasti lauloi-tapaan 5.9.2007 HS:n ja
http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=1355&author=10
uutisten mukaan
Viitteet ja uutislähteet joihin viitataan:
05.09.2007
ProKarelia
FJODOROV VAHVISTI SEPPISEN PUHEET PALAUTUKSESTA
Valt. tohtori Jukka Seppinen kertoi 04.09.07 ilmestyneessä Karelia
Klubi -lehden haastattelussa Neuvostoliiton Politbyroolta saamistaan
Karjalan palauttamiseen liittyvistä viesteistä jo 1990. Viestin
tuojana oli ollut Liettuan pääministeri Kazimiera Prunskiene.
Presidentti Mauno Koivisto ja silloinen ulkoministeri Paavo Väyrynen
ovat tiukasti kieltäneet saaneensa tarjousta palautuksesta. Vastaus on
tyypillinen politiikon keino vastata asian vierestä ja pelata
sanoilla, kun tehdään epämiellyttävä kysymys. Korkealta taholta tullut
viesti kyllä ymmärretään tarjoukseksi aloittaa neuvottelut asiasta.
Nämä kiellot asettuvat entistä oudompaan valoon, kun luetaan viime
viikon keskiviikon 29.08.2007 venäläisestä Argumenti Nedeli ("Viikon
Argumentit") -lehdestä Andrei Fjodorovin kolumni. Fjodorov vahvistaa
sen, että Karjalan ja Kuriilien (Japanin pohjoiset saaret) palautus on
ollut harkittavana vastiketta vastaan. Samoin on ollut harkittavana
aluepalautus Kiinalle
Fjodorvin kolumni käsittelee laajasti Venäjän ja Suomen välisiä
historiallisia vaiheita ja suhteita. Niiden oikeellisuuteen
historioitsijat voivat palata erikseen.
Presidentti Boris Jeltsinin ja hänen hallintonsa kaavailema Karjalan
palautus liittyi kolumnin mukaan siihen, että Venäjä tarvitsi kipeästi
pääomia taloutensa kohentamiseen. Tällöin katseet kohdistuivat
Japaniin, Suomeen ja Kiinaan.
Palautuksesta (tai myynnistä) oli epävirallinen Suomen lappu, jossa
oli kyllä ja ei -argumentit. Se sisälsi 15 mrd. dollarin kauppahinta-
ajatuksen. Japanin Kuriilien osalta kauppahinta-ajatus oli 20-25 mrd.
dollaria. Fjodorovin mukaan onneksi tämä suunnitelma jäi paperille.
Jostain on tietoa suunnitellusta kauppahinnasta tietoa Suomeen, koska
Kainuun Sanomat kertoi Karjalan jälleenrakentamisen maksavan 64 mrd.
markkaa eli noin 11 mrd. euroa. Kokoluokka on sama kuin Fjodorivin
mainitsema summa.
Yhdeksi palautuksen plus-argumentiksi kolumnissa mainitaan, että
voitaisiin tehdä teknologista ja teollista yhteistyötä. Venäläiset
ovat siten Suomen valtionhallinnon edustajia paljon paremmin
oivaltaneet palautettavan Karjalan arvon Suomelle ja maitten väliselle
yhteistyölle
Lisäksi oli katsottu, että läntinen maailma pitäisi arvossa tätä
Venäjän demokratian uutta näkökulmaa. On tarpeen muistaa, ettei
Yhdysvallat ole koskaan hyväksynyt Molotov-Ribbentrop -sopimuksen
mukaista etupiirijakoa ja rajanvetoa. Eivät sitä hyväksy myöskään
Atlantin julistuksen periaatteet. Läntinen maailma varmasti arvostaisi
suuresti Karjalan palautusta.
Kolumnissa mainitaan, että viime vuosien aikana Suomessa on syntynyt
organisaatioita, kuten Pro Karelia ja Suur-Suomi, jotka avoimesti
puhuvat Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä, joka voisi olla yksi
keino painostaa Venäjää. Feodorov ei Pro Karelian osalta osu
arviossaan oikeaan, koska Pro Karelia ei koskan ole ottanu kantaa
Natoon, vaikka on siihen liittyviä mielipiteitä tuonut esille.
Kenties Venäjällä ajateltiin, että Neuvostoliitto sai Suomelta
kiristettyä valtavat sotakorvaukset, vaikka se itse aloitti sodan. Kun
Suomi oli kerran maksanut, se voisi hyvinkin maksaa toisen (tai
kolmannen) kerran saadakseen omat tuottavat alueet takaisin.
Sotakorvaukset olivat 216.5 milj. kultadollaria. Nykyisen Suomen
rasitteena ne vastaavat noin 60 mrd. euroa eli vajaa 1.5 kertaa
vuosibudjettimme. Kolumnissa mainittu 13.5 mrd. dollarin summa on
sotakorvauksiin verrattuna pienempi, mutta se olisi koskenut
ilmeisesti vain Karjalaa, joka on noin 25 000 km2 koko 45 000 km2
luovutetusta alueesta.
Puheet kauppahinnasta kuulostavat groteskilta pilalta. Jeltsin toi
presidentti Martti Ahtisaarelle vahvasti esille, että hän Ahtisaaren
kanssa tuomitsee Stalinin aggressiot. Kuitenkin Venäjä olisi halunnut
näiden aggressioiden uhrilta uuden korvauksen ryöstösaaliin
palauttamisesta. Sanoma on erittäin ristiriitainen ja kuvastanee
Venäjän johdossa vallinnutta ahdinkoa.
YK:n ihmisoikeusjulistuksen ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen
lisäpöytäkirjan mukaan omistusoikeus on yksi ehdottomista
ihmisoikeukista. Rajan siirto ei muuta omistusoikeutta. Pariisin
rauhansopimuksessa siten vain raja siirtyi, omistusoikeus jäi
ennalleen. Miksi suomalaiset ostaisivat omia alueitaan takaisin? Ne
tulee palauttaa ja yleisen oikeustajun ja läntisen oikeusjärjestelmän
mukaan ryöstösaaliin ottajan velvollisuus on maksaa korvaukset
aiheutuneista menetyksistä ja tappioista.
Jeltsinin toiminta viestii, ettei "punaverellä" ostettu maa taida
venäläisille niin kovin pyhää ollakaan, kun vastapainona olisi
riittävästi rahaa. Kannattaa kuitenkin muistaa, ettei Neuvostoliitto
kyennyt puna-armeijan voimin saamaan kuin noin 1/3 koko
pakkoluovutetusta alueesta. Se sitten otti kiristämällä ja uhkaamalla
2/3 alueesta. Neuvosto-armeijan sankaruutta ei siten tarvitse
käsitellä lainkaan.
Osa Jeltsinin hallinnon aluepalautussuunnitelmista on jo toteutunut.
Venäjä luovutti Kiinalle noin 350 km2 kiisteltyä aluetta. Ei ole
tietoa siitä, mitkä olivat keskinäiset ehdot. Japanille kuuluvista
Kuriilien saarista on käyty aktiivisia neuvotteluja jo pitemmän aikaa.
Tällä hetkellä neuvottelut tuntuvat olevan pysähdyksissä Venäjän
hallinnon taloudellisen menestyksen vuoksi.
Andrei Fjodorov toimii Venäjän ulko- ja turvallisuuspoliittisen
neuvoston johtajana. Hän on Argumenti Nedeli -lehden (ei Argumenti i
Fakti -lehden, kuten HS:n painetussa versiossa 05.09.07 kerrotaan)
kolumnistina.
Fjodorov on Suomessa ja karjalaisissa piireissä tuttu henkilö. Pro
Karelian aikaisempi päätoimittaja Martti Valkonen kuvaa Fjodorovin
puhetta liiton seminaarissa 02.04.04: "Kärjekkäitä ääripään asenteita
kuvannut Andrei Fjodorov on Vladimir Fjodorovin poika. Vladimir
Fjodorov työskenteli vuosikymmenet Neuvostoliiton kommunistipuolueen
kansainvälisellä osastolla Suomen toimistossa. Hänen tehtäviinsä
kuului Suomen asioiden vahtiminen ja niihin puuttuminen. Fjodorov on
kovan linjan kannattaja, joka ei ainakaan lausuntojensa eikä
kirjoitustensa mukaan nähnyt mitään hyvää itsenäisessä Suomessa.
Artikkeli
Fjodorivilla on täytynyt siten olla jo 2004 Karjalan Liiton
seminaarissa hyvä käsitys siitä, että Venäjä on osoittanut
aktiivisuutta Karjala-kysymykessä. On häntä mahtanut ihmetyttää ja
huvittaa liiton ja valtion edustajien vankat kannanotot: "Karjalan
Liiton Karjalan kysymys -seminaarissa liiton puheenjohtaja,
kansanedustaja Markku Laukkanen ja seminaarin eräs alustaja,
osastopäällikkö Harry Helenius ulkoministeriöstä, sanoivat molemmat,
ettei Venäjä ole osoittanut kiinnostusta Karjalan kysymyksen
avaamiseen". (Valkonen 02.04.04). On vaikea tietää, miksi Fjodorv ei
silloin oikaissut näitä vääriä käsityksiä.
Lisätiedot:
Veikko Saksi
---------------------------------------------
http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/43175.shtml
05.09.2007 - 11:28 (Luotu: 11:24)
Suomi olisi tehnyt hyvät kaupat, jos Venäjä olisi tarjonnut Karjalaa
takaisin 1990-luvun alussa laskemallaan hinnalla. Talousmaantieteen
lehtori Jorma Pietala Helsingin Kauppakorkeakoulusta arvioi, että 15
miljardin euron kauppahinta olisi ollut kohtuullinen. Nykyrahassa
summa olisi noin 13,5 miljardia euroa. Pietalan mielestä laskelma on
edullinen, jos sitä vertaa viljelysmaan ja metsän hintaan Suomessa.
- Se on hinta, joka siitä ehkä olisi kannattanut maksaa.
Helsingin Sanomat kertoi keskiviikkona, että rahapulassa ollut Venäjä
laski vuonna 1992 hinnan muun muassa Karjalalle ja Kuriilien saarille.
Jorma Pietala arvioi, että luovutetun Karjalan hintaa kannattaisi
arvioida juuri luonnonresurssien perusteella. Maakunnan
infrastruktuuri on sen verran huonossa kunnossa, että sillä ei ole
paljonkaan arvoa. Karjalaan liittyy myös paljon tunnearvoa, mutta sitä
on hankala mitata rahassa.
Vertailukohtaa maailmalta ei ole. Pietalan mukaan missään päin
maailmaa ei ole viime vuosikymmeninä tehty valtioiden välisiä
maakauppoja, joilla olisi merkitystä maan valtioidentiteetille tai
taloudelle.
Vaikka kauppasumma olisi edullinen, kustannukset Karjalan
infrastruktuurin saattamiseksi Suomen tasolle olisivat valtavat siihen
verrattuna.
- Kerroin laskettaisiin kymmenissä, Pietala arvioi.
Mari Kamaja
Alma Media
Helsinki
-----------------------------------
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Jeltsinin+Ven%C3%A4j%C3%A4+laski+salaa+hinnan+Karjalalle/1135230045805
Jeltsinin Venäjä laski salaa hinnan Karjalalle
Julkaistu: 5.9.2007 klo 1:21
Mika Parkkonen
Helsingin sanomat
Jeltsinin Venäjä laski salaa hinnan Karjalalle
Boris Jeltsin
Venäjä laski Boris Jeltsinin presidenttikaudella hinnan Suomelta
anastamalleen siivulle Karjalaa.
Hinta laskettiin myös Kuriilien saarille. Laskelmat tehtiin aivan
vuoden 1992 alussa. Niistä kertoi Venäjän ulko- ja
turvallisuuspoliittisen neuvoston johtaja Andrei Fjodorov Argumenti
Nedeli -lehden kolumnissa viime tiistaina.
Talousasiantuntijat pitivät mahdollisena saada Suomelta Karjalasta
jopa 15 miljardia dollaria, mitä pidettiin erittäin korkeana hintana.
Nykyrahassa summa vastaa vajaata 13,5 miljardia euroa, mikä olisi
vajaa kolmannes Suomen ensi vuoden budjetista.
Kuriilien hinta kohosi vieläkin korkeammalle, 20-25 miljardiin
dollariin.
Laskelmat tehtiin aikana, jolloin Venäjän poliittinen ja taloudellinen
kriisi velloi pahimmillaan. Neuvostoliitto oli hajonnut edellisenä
vuonna ja jättänyt Venäjän syvään hajaannuksen tilaan.
Fjodorov itse toimi kommunistivallan lopulla varaulkoministerinä ja
lyhyen aikaa jopa Neuvostoliiton pääministerinä. Vuodesta 1991 alkaen
hän työskenteli varapresidentti Aleksandr Rutskoin ulkopoliittisena
neuvonantajana.
Kolumnissaan Fjodorov kuvaa Venäjän talouden tilaa ja sisäisten
ongelmien määrää katastrofaaliseksi Neuvostoliiton romahtamisen
jälkeen.
"Nimenomaan silloin hallituksen sisällä ja Venäjän presidentti B.
Jeltsinin lähipiirissä alkoi salainen sisäinen keskustelu. Puheet
etenivät siten, kuinka voisi äärimmäisessä tapauksessa käyttää
'territoriaalista resurssia' Venäjän budjetin täydentämiseksi.
Puhuttiin Japanista, Suomesta ja Kiinasta", Fjodorov kirjoittaa.
Mahdollisuuksia punnittaessa hallituksen sisäpiirissä muodostettiin
epävirallinen lista Venäjän osien myymisen puoltavista ja sitä vastaan
puhuvista seikoista. Myymisen puolesta puhui muun muassa se, että
siten niiden alueella voisi alkaa uusi teknologian ja teollistumisen
aikakausi.
Asiantuntijat katsoivat myös, että Venäjän haltuunsa ottamien alueiden
myyminen toimisi maailmalle osoituksena "uudesta demokraattisesta
Venäjästä".
Kaikki nämä suunnitelmat jäivät kuitenkin paperille. Hajoamistilassa
olleen maan johto päätteli, että Venäjän osien myyminen länsimaille
olisi liian vaarallinen kokeilu.
"Täytyy muistaa se, että niinä vuosina oli syntynyt sellaisia
organisaatioita, tyyppiä 'ProKarelia' tai 'Suur-Suomi', jotka
avoimesti puhuvat siitä, että Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys on
keino painostaa Venäjää", Fjodorov tiivistää.
Fjodorovin kirjoitus asettaa Suomessa viime viikot velloneen Karjala-
keskustelun uuteen valoon. Se käynnistyi, kun Kainuun Sanomat uutisoi
Suomen poliittisen johdon saaneen viestejä Venäjän presidentin
hallinnolta vuoden 1991 lopulla, ja toisen kerran tammikuun lopussa
1992.
Presidentti Mauno Koivisto kertoi Helsingin Sanomissa puolitoista
viikkoa sitten, ettei Venäjä tarjonnut Karjalaa takaisin hänen
presidenttikaudellaan. Suomessa ei myöskään laskettu Karjalalle
sopivaa kauppahintaa.
-----------
--------------------------
PS: )
On 4 syys, 09:37, Juha Lindblom tylsämielinen miehittäjä-Ryssää
nuoleskeleva munkin rassaaja <***@pp.inet.fi> wrote = Haista
sinä Juha Lindblom pitkä Tehtaankadun ryssäkoirien haiseva stalisnaja
paska
----------------
https://truth-about-mauno-koivisto-time.blogspot.com/
-------
